Minä uskon Pohjois-Suomeen - uskotko Sinä?

Olen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa keskustan ryhmävastaava, tulevaisuusvaliokunnan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen. Toimin Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana.

Kiitos, että uskotte kanssani Pohjois-Suomeen. Olen kiitollinen kaikesta tuesta ja äänistä, joita sain eduskuntavaaleissa. Toivon, että olette matalalla kynnyksellä yhteydessä.

Tärkeintä työssäni on tuoda Pohjois-Suomen asioita esille yli puoluerajojen. Minulle Pohjois-Suomi on yhtenäinen alue. Olen kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Pudasjärveltä ja asunut myös Oulussa ja Rovaniemellä. Tiedän että Pohjois-Pohjanmaan rinnalla äärimmäisen tärkeitä alueita ovat vaalipiiriimme kuuluva Kainuu ja naapurimaakuntamme Lappi. 

Pohjois-Suomi on harvaan-asuttua aluetta, jonka luonnonvarat ja mahdollisuudet ovat samankaltaisia kaikkialla. Siksi haluan vaalia yli kunta- ja maakuntarajojen toimivaa yhteistyötä. 

Tule mukaan MUPS-eduskuntavaalitiimiini ottamalla yhteyttä minuun. Vaalikauppaan pääset tästä.

Jotta Pohjois-Suomi pärjää, tarvitsemme vahvaa ja kehittyvää yliopistoa ja ammattikorkeakoulua. Jotta opiskelija on valmis korkeakouluun, myös peruskoulupolun pitää olla kunnossa.
-Pidetään huolta peruskoulusta. Oppilailla pitää olla työrauha. Kaikkien oppilaiden on saatava laadukasta opetusta riippumatta asuinpaikastaan, oppimiskyvyistään tai äidinkielestään.
-Ennaltaehkäistään ajoissa lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia..
-Pääsykoeuudistus ei toimi, vaan pakkaa paineet abiturienteille. Ensikertalaiskiintiöistä on luovuttava ja ylioppilaskokeiden painoarvoa vähennettävä.
-Opiskelijoiden toimeentulo pitää taata, jotta he eivät uuvu ja he pystyvät valmistumaan ajoissa. Iso osa opiskelijoita elää köyhyysrajan alla ja on velkaantunut valmistuessaan.
-Alueellisella opintolainahyvityksellä saadaan osaajia ympäryskuntiin, vastataan työvoimapulaan ja avarretaan vasta valmistuneiden maailmaa.
-Tarvitsemme korkeakoulupaikkoja ympäri Suomen ja maakuntien. 

-Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen pitää lopettaa: nuorille tarvitaan takuutyö.

Minua ärsyttää tekopyhä tasa-arvokeskustelu. Sanotaan, että ollaan todella suvaitsevaisia. Halutaan kuunnella kaikkien mielipide ja näkemykset, mutta sitten blokataan omasta somesta kaikki persu-populismi, jotta voidaan olla oman tyylisten ihmisten kanssa yhteisessä somekuplassa, jossa näkyy vain itseä miellyttäviä arvoja. Hyväksytään kyllä maahanmuuttajat ja uudet kulttuurit, mutta ajatellaan esimerkiksi, että kaikki lestadiolaiset ovat naisia halventavia konservatiiveja. Tiettyjen puolueitten kannanotot otetaan todesta, toiset leimataan kommunisteiksi.

Miten voit yrittää ymmärtää yhteiskuntaa, jos et halua nähdä muiden ihmisten mielipiteitä ja niiden taustoja? Et mitenkään.

Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta jotta ymmärtäisi yhteiskuntaa, on annettava sanansijaa kaikille. Se on minusta sitä aitoa tasa-arvoa. Mielipiteen ei pitäisi viedä ihmisarvoa.

En minäkään ole persujen kanssa maahanmuuttoasioista samaa mieltä. Kummastelen translain herättämää öyhötystä, koska lopulta laki koskee aika pientä prosenttia ihmisistä. En alkaisi vegaaniksi, muttei toisten vegaanius ole minulta pois ja seuraan mielenkiinnolla uusia ruokainnovaatioita. En kannata kokoomuksen kylmää talouspolitiikkaa, mutta ymmärrän, miksi joku sitä kannattaa.

Koitan kuitenkin ymmärtää kaikkia mielipiteitä ja syitä niiden taustalla. Ymmärtäminen ei tarkoita hyväksymistä tai samaa mieltä olemista. Minun maailmassani jokaisella on oikeus mielipiteeseen, kunhan sillä ei vahingoiteta toista ja kunhan sen varjolla ei tehdä rikosta. Minun maailmassani jokaisella ihmisellä on sama ihmisarvo, oli hän sitten puskaradiossa märisevä elämäntapavalittaja, eläinoikeusaktivisti tai konservatiivi. Minun maailmassani asiat riitelevät, eivät ihmiset. Ja toivoisin, että monen muun maailma olisi näiltä osin samanlainen.

Suomalainen ruoantuotanto on omavaraisuus- ja turvallisuuskysymys. Tilojen hiilijalanjälkilaskelmat, kestävän kehityksen kannustinmallit, biodiversiteettikatselmat ja laiduntavien lehmien kannustinmallit lisäävät kaikki eläinten ja ilmaston hyvinvointia. Kotimainen ruoka on puhtainta mahdollista ruokaa ja jäljitettävissä. Antibioottien käyttö on Suomessa hyvin vähäistä. Tärkeintä on tajuta, että vain hyvinvoiva eläin tuottaa.
Suomalaisen maatalouden kannatus pitää saada nousuun.

-Tuet eivät ole tuottajia varten, vaan kuluttajia. Niiden avulla ruoka saadaan pysymään inhimillisen hintaisena. Mutta kukaan ei halua elää tukien varassa. Nykyisin kauppa vetää välistä ison siivun rahaa. Tulevaisuudessa tuottajan pitää saada kaupalta parempi summa.

-Euroopan unionista pitää neuvotella joka ikinen ropo, jonka maataloutemme tarvitsee.

-Tuilla pitää jatkossakin ohjata maidon- ja lihantuotantoa eläimen hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta parempaan suuntaan.
-Ruoan- ja maidontuotannon pitää olla hajautettua myös tulevaisuudessa. Se on turvallisuuskysymys, sillä kriisitilanteessakin tarvimme ruokaa.
-Suomessa ei voi siirtää metsittyvän pellon maataloustukia raiviolle. Se on typerää.
-Tuottajien uupuminen on todellinen ongelma, josta saamme välillä lukea lehtien surullisista otsikoista.

-Osaavien lomittajien saatavuus on todellinen ongelma. Lomituspalvelut pitää saada joustavammaksi ja paremmaksi ja ulkomainen työvoima varmistaa. Esimerkiksi varajärjestelmä lomittajille voisi helpottaa ja lomittajien palkkausta pitäisi tarkastella.