Olga Oinas-Panuma eduskuntaan

Eduskuntaan

Minä uskon Pohjois-Suomeen - uskotko Sinä?

Minä uskon Pohjois-Suomeen. Jos haluat äänestää tulevaisuuteen katsovan ja eloisan Pohjois-Suomen puolesta eduskuntavaaleissa, niin tässä on sinulle sopiva ehdokas.

Minulle Pohjois-Suomi on yhtenäinen alue. Olen kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Pudasjärveltä ja asunut myös Oulussa ja Rovaniemellä. Tiedän että Pohjois-Pohjanmaan rinnalla äärimmäisen tärkeitä alueita ovat vaalipiiriimme kuuluva Kainuu ja naapurimaakuntamme Lappi. 

Pohjois-Suomi on harvaan-asuttua aluetta, jonka luonnonvarat ja mahdollisuudet ovat samankaltaisia ympäri kaikkialla. Siksi haluan vaalia yli kunta- ja maakuntarajojen toimivaa yhteistyötä.

Tule mukaan MUPS-eduskuntavaalitiimiini ottamalla yhteyttä minuun, 044 356 9063. Vaalikauppaan pääset tästä. Viereisen kuvan otti Aino Koistinaho.

EDUSKUNTAVAALITEEMANI

ALUEELLINEN TASAPAINO

Alueellinen tasapaino on sydämenasiani. Haluan tehdä töitä sen eteen, että jokaisella on mahdollisuus asua, elää ja yrittää siellä, missä itse parhaaksi kokee. Kaupungin sykkeessä, taajaman vilskeessä, maaseudun rauhassa tai monessa paikassa. Ihmisen pitää voida rakentaa juuret sinne, minne haluaa. Laitojaan myöten asuttu kotimaa on talous- ja turvallisuuskysymys.

Vahva Pohjois-Suomi tarvitsee menestyviä ja kasvavia kaupunkeja ja maakuntakeskus tarvitsee menestyäkseen elinvoimaisia kuntia. Pohjois-Suomi tarvitsee entistä enemmän yrityksiä ja yhä vahvempaa koulutusta kaikilla asteilla. Matkailu on kasvava ja tärkeä vientituote nyt ja tulevaisuudessa. Hybridityö ja monipaikkaisuus ovat tulevaisuuden pohjoista. Palveluitten, puhuttiinpa koulusta tai terveydenhuollosta, pitää olla toimivia ja riittävän lähellä.

Jotta Pohjois-Suomi voi kehittyä teiden, rautateiden, tietoliikenneyhteyksien ja lentokenttien pitää olla kunnossa. Haaveilen kaksoisraiteesta Ouluun, Haaparantaan ja siitä merelle. Kyse on koko maan turvallisuudesta ja elinvoiman lisäämisestä. Tämä tavoite tarvitsee Pohjoismaista yhteistyötä.

Alueelliseen tasapainoon kuuluu olennaisesti kansallisvarallisuutemme. Haluan tehdä töitä sen eteen, että maakunnassa tuotettavista asioista, puhuttiinpa sitten metsäteollisuudesta tai tuulivoimasta, jäisi entistä enemmän rahaa ja hyvinvointia maakuntiin. 

SYVÄ VIHREYS

Luonnossa ja luonnosta eläneenä ja kasvaneena terve luonto ja ympäristö ovat minulle äärimmäisen tärkeitä arvoja. Kotimaa ja synnyinseutu pitää jättää tulevalle sukupolvelle parempana kuin se on meille annettu. Haluan tehdä ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, joka ei kurjista arkea mutta parantaa tulevaisuutta. Kyse on kohtuullisuudesta ja kestävyydestä, kulutustottumuksista, omavaraisuudesta, biotaloudesta, uusiutuvasta energiasta ja kotimaisesta puhtaasta ruoasta.

Kammoksun pikamuotia, kerskakulutusta ja haluankin omilla toimillani parantaa ihmisten mahdollisuutta tehdä ympäristön kannalta kestäviä valintoja arkipäiväisessä elämässään. Tärkeimpiä ympäristötekoja omassa arjessani ovat kierrättäminen ja lähiruoka. Hoidan myös viittäkymmentä maisemanhoitajalammasta, joiden päätyö on pelastaa katoavia lajeja ja parantaa luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla.

Kuva: Aino Koistinaho. 

HYVINVOINTI

Haluan edistää tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja ajattelen, että yhteiskunnalliset asiat kuuluvat kaikille.

Kaiken ikäisten kokonaisvaltainen hyvinvointi on erittäin tärkeää. Ihmisiä pitää kannustaa omaan aktiivisuuteen, mutta apua pitää olla saatavilla silloin, kun sitä tarvitsee. Työn teon täytyy olla kannattavaa, tekipä töitä sitten kolme tai viisi päivää viikossa.

Ruetaan selättämään ikäihmisten yksinäisyys, annetaan nuorille ja perheille tukea ennaltaehkäisevästi ja silloin, kun he sitä tarvitsevat.  Pidetään huolta peruskoulusta. 

 Jokaisella pitää olla mahdollisuus kouluttautua ja sivistää itseänsä koko elämänsä ajan. Inhimillisyyskäsitykseni lähtee siitä, että jokainen ihminen on saman arvoinen ja jokaisella ihmisellä pitää olla samanlaiset mahdollisuudet elää onnellinen ja tasapainoinen elämä. Ei jätetä heikompia oman onnensa nojaan ja tuetaan myös heitä, joilla on menestyksen avaimet käsissään.

Kuva: Aino Koistinaho. 

Linkit vaalikoneisiin

Kalevan vaalikone           Ilta-Sanomien vaalikone           Iltalehden vaalikone

Otsikkosi

Jotta Pohjois-Suomi pärjää, tarvitsemme vahvaa ja kehittyvää yliopistoa ja ammattikorkeakoulua. Jotta opiskelija on valmis korkeakouluun, myös peruskoulupolun pitää olla kunnossa.
-Pidetään huolta peruskoulusta, oppilailla pitää olla työrauha. Kaikkien oppilaiden on saatava laadukasta opetusta riippumatta asuinpaikastaan, oppimiskyvyistään tai äidinkielestään.
-Ennaltaehkäistään ajoissa lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia. Hyvinvoivasta lapsesta kasvaa todennäköisemmin hyvinvoiva nuori ja aikuinen.
-Pääsykoeuudistus ei toimi, vaan pakkaa paineet abiturienteille. Ensikertalaiskiintiöistä on luovuttava ja ylioppilaskokeiden painoarvoa vähennettävä.
-Opiskelijoiden toimeentulo pitää taata, jotta he eivät uuvu ja he pystyvät valmistumaan ajoissa. Iso osa opiskelijoita elää köyhyysrajan alla ja suurimman osan opiskelijoista on pakko ottaa lainaa elämiseen. Keskimääräinen opiskelija tienaa kuussa kokonaisuudessa alle 600 euroa, josta pitäisi maksaa kaikki elämisen kustannukset vuokrasta ruokaan.
-Alueellisella opintolainahyvityksellä saadaan osaajia ympäryskuntiin, vastataan työvoimapulaan ja avarretaan vasta valmistuneiden maailmaa.
-Tarvitsemme korkeakoulupaikkoja ympäri Suomen ja maakuntien!
Koulutuksen rahoista ei ole varaa leikata, mutta siihen kannattaa jatkossakin kiinnittää huomiota, mihin rahat käytetään!

Minua ärsyttää tekopyhä tasa-arvokeskustelu. Sanotaan, että ollaan todella suvaitsevaisia. Halutaan kuunnella kaikkien mielipide ja näkemykset, mutta sitten blokataan omasta somesta kaikki persu-populismi, jotta voidaan olla oman tyylisten ihmisten kanssa yhteisessä somekuplassa, jossa näkyy vain itseä miellyttäviä arvoja. Hyväksytään kyllä maahanmuuttajat ja uudet kulttuurit, mutta ajatellaan esimerkiksi, että kaikki lestadiolaiset ovat naisia halventavia konservatiiveja.Tiettyjen puolueitten kannanotot otetaan todesta, toiset leimataan kommunisteiksi.


Miten voit yrittää ymmärtää yhteiskuntaa, jos et halua nähdä muiden ihmisten mielipiteitä ja niiden taustoja? Et mitenkään.


Asioista ei tarvi olla samaa mieltä, mutta jotta ymmärtäisi yhteiskuntaa, on annettava sanansijaa kaikille. Se on minusta sitä aitoa tasa-arvoa. Mielipiteen ei pitäisi viedä ihmisarvoa.


En minäkään ole persujen kanssa maahanmuuttoasioista samaa mieltä. Kummastelen translain herättämää öyhötystä, koska lopulta laki koskee aika pientä prosenttia ihmisistä. En alkaisi vegaaniksi, muttei toisten vegaanius ole minulta pois ja seuraan mielenkiinnolla uusia ruokainnovaatioita. En kannata kokoomuksen kylmää talouspolitiikkaa, mutta ymmärrän, miksi joku sitä kannattaa.


Koitan kuitenkin ymmärtää kaikkia mielipiteitä ja syitä niiden taustalla. Ymmärtäminen ei tarkoita hyväksymistä tai samaa mieltä olemista. Minun maailmassani jokaisella on oikeus mielipiteeseen, kunhan sillä ei vahingoiteta toista ja kunhan sen varjolla ei tehdä rikosta. Minun maailmassani jokaisella ihmisellä on sama ihmisarvo, oli hän sitten puskaradiossa märisevä elämäntapavalittaja, eläinoikeusaktivisti tai konservatiivi. Minun maailmassani asiat riitelevät, eivät ihmiset. Ja toivoisin, että monen muun maailma olisi näiltä osin samanlainen.

Suomalainen ruoantuotanto on omavaraisuus- ja turvallisuuskysymys. Tilojen hiilijalanjälkilaskelmat, kestävän kehityksen kannustinmallit, biodiversiteettikatselmat ja laiduntavien lehmien kannustinmallit lisäävät kaikki eläinten ja ilmaston hyvinvointia. Kotimainen ruoka on puhtainta mahdollista ruokaa ja jäljitettävissä. Antibioottien käyttö on Suomessa hyvin vähäistä. Tärkeintä on tajuta, että vain hyvinvoiva eläin tuottaa.
Suomalaisen maatalouden kannatus pitää saada nousuun.

-Tuet eivät ole tuottajia varten, vaan kuluttajia. Niiden avulla ruoka saadaan pysymään inhimillisen hintaisena. Mutta kukaan ei halua elää tukien varassa. Nykyisin kauppa vetää välistä ison siivun rahaa. Tulevaisuudessa tuottajan pitää saada kaupalta parempi summa.

-Tuilla pitää jatkossakin ohjata maidon- ja lihantuotantoa eläimen hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta parempaan suuntaan.
-Ruoan ja maidontuotannon pitää olla hajautettua myös tulevaisuudessa. Se on turvallisuuskysymys, sillä kriisitilanteessakin tarvimme ruokaa.
-Suomessa ei voi siirtää metsittyvän pellon maataloustukia raiviolle. Se on typerää.
-Keskusteluun pitää saada entistä enemmän faktoja. Tietoisuus lähtee jo lapsista. Esimerkiksi koululaisten tilavierailut olisivat huippu juttu ja tuottajat voisivat käydä kouluissa kertomassa alastaan.
-Tuottajien uupuminen on todellinen ongelma. Tällaisesta uupumisesta saamme välillä lukea lehtien surullisista otsikoista. Yleensä ensin hoidetaan eläimet, sitten perhe ja itsensä. Sosiaaliset paineet ovat kovat. Hyvinvoinnin eteen pitää tehdä töitä.

-Nykyisin osaavia lomittajia on hankala saada lyhyellä varoitusajalla. Lomituspalvelut pitää saada joustavammaksi ja paremmaksi. Esimerkiksi varajärjestelmä lomittajille voisi helpottaa ja lomittajien palkkausta pitäisi tarkastella.
-Säännöllisiä tarkastuksia tehdään nyt ja niitä pitää tehdä myös tulevaisuudessa, jotta myös apua saa ajoissa

VAALIKONEET

Minut löytää Ilta-Sanomien, Helsinginsanomien, Iltalehden, Kalevan, Iijokiseudun, Ylen ja Maaseudun tulevaisuuden vaalikoneesta.